HISTORIA

Särkän historiaa

Uusi suomenkielinen purjehdusseura Merenkävijät ry perustettiin vuonna 1922 ja he tekivät vuokrasopimuksen Särkän saaresta aluksi 50 vuodeksi. Köyhä Suomen valtio halusi saada saaren kontrolliin ja siivotuksi venäläisten jäljiltä. Salakuljettajat pitivät saarta majapaikkanaan ja Merenkävijöiden yksi tehtävistä olikin häätää heidät saarelta. Vuokrasopimukseen kuului, että saarella tulee kesäisin asua telakkamestari, jolla on vihainen koira. Tämän vihaisen koiran sanotaan kerran paimentaneen saarella olleita lampaita niin ahkerasti, että yksi lammas hyppäsi Piper-salin ikkunasta läpi keskelle illallispöytää.

Särkän ravintolan on suunnitellut arkkitehti Oiva Kallio. Oiva Kallio on tunnettu funkkistyylistään ja saarella sijaitsee hänen ansiostaan myös Suomen ensimmäinen funkkissauna vuodelta 1932. Oiva Kallion itselleen suunnittelemassa kesäpaikassa, Villa Oivalassa, on samanlainen kipsinen laiva, kuin Särkänlinnan seinässä. Oiva Kallio oli yksi Merenkävijöiden perustajajäsenistä ja Merenkävijöiden onkin sanottu olevan arkkitehtien seura. Seuran pitkäaikaisiin jäseniin kuului myös muotoilija Paavo Tynell, joka suunnitteli ravintolasaliin uniikit valaisimet 40-luvulla. Seuran perustajajäsenistöön kuuluu myös muita merkkihenkilöitä, kuten senaattori Paasikivi ja Relander, kavereille Reissu-Lasse.

Vuoden 1952 Helsingin olympialaisten aikana Särkkä toimi purjehduskilpailujen tukikohtana. Kilpailuihin osallistui yhteensä 93 venekuntaa 29 maasta. Palkinnot jaettiin Särkässä ja saarelta löytyy edelleen alkuperäinen olympialaisissa käytetty palkintokoroke.

Särkästä tuli UNESCO:n maailmanperintökohde osana Suomenlinnaa vuonna 1991. Maailmanperintökohteet ovat luonto­ tai kulttuuriperinnön kannalta tärkeitä rakennuksia, rakennelmia tai luontokohteita.